Vuosi on lopuillaan ja on aika kerrata sitä vähän. Poliittisesti vuosi jakautui tällä kertaa sopivasti kahtia, kun kuntavaalit siirtyivät huhtikuulta kesäkuulle. Koronan vuoksi kampanjaa pystyi tekemään ihmisiä kohdaten lähinnä muutaman viimeisen viikon. Helteessä jalkatyö oli virkistävä poikkeus ja äänestysaktiivisuuskaan ei kärsinyt mökkikaudesta. Demokratiamme kesti poikkeuksen hyvin. Vaalitulos vahvistettiin vähän ennen juhannusta ja ryhmät neuvottelivat paikkajaon Helsingissä valmiiksi jo heinäkuun alkuun mennessä. Valtuusto kokoontui Helsingissä jo 2.8., jolloin oma luottamuspaikkani HKL:n eli Helsingin liikenneliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana vahvistettiin. Työni oli ehtinyt alkaa perehtymisellä jo heinäkuussa, mutta tartuimme kokousten rytmiin myös johtokuntana heti elokuun alussa.
HKL:n yksi isoimpia läpi vietäviä asioita oli yhtiöittäminen. Tutustuin kaikkiin aiempiin asiakirjoihin ja erilaisiin kantoihin heti, kun oma ryhmäni oli valinnan puheenjohtajan paikasta tehnyt. Palkkatyöstä pidetty loma meni mukavasti tietokoneella asiakirjojen parissa sekä puhelimessa ja tapaamisissa. Johtokunta kokoontui elo- ja syyskuun aikana varsinaisiin ja useisiin ylimääräisiin kokouksiin yhtiöittämisen vuoksi. Asioita punnittiin joka kantilta, eikä päätöstä yhtiöittämisestä tehty kiireellä tai puutteellisiin tietoihin nojaten, kuten on haluttu väittää. Lopulta omakin ryhmäni SDP asettui kokonaisuudessaan yhtiöittämisen taakse varsinkin liikenteen seudullisuuden ja sen kehittämisen mahdollistamisen vuoksi. Oli käynyt selväksi, ettei kuntayhtymämalli tule saamaan kannatusta naapurikunnista, emmekä kaikki sitä kannatteet Helsingissäkään, koska kuntayhtymien päätöksentekomallia ei voi varsinaisesti kutsua kaikilta osin onnistuneeksi. Saimme myös Espoon takaisin keskustelupöytään, jota ennen kanta yhteiselle yhtiölle oli ollut varsin kriittinen. Lopulta yhtiöittämisestä päätettiin syyskuun lopulla Helsingin valtuustossa. Vantaa päätti osallistumisestaan marraskuun lopussa.
Syksyn aikana johtokunta pähkäili yhtiöittämisen lisäksi varikkosuunnitelmaa ja uusia kalustohankintoja. Raitiotietä rakennetaan Helsinkiin seuraavan n. 10 vuoden aikana tuplasti nykyiseen määrään verrattuna. Uudet raiteet, ajettava kalusto ja huoltoa sekä säilytystä varten rakennettava varikkokapasiteetti on yhteensä yli miljardin arvoinen investointi. Helsinki on iso kaupunki ja tarvitsee kasvaakseen toimivaa joukkoliikennettä. HKL eli nykyinen Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy tuottaa tuon kaiken ja huolehtii metron ja ratikan ajamisesta. Seudun liikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta vastaa Helsingin seudun liikenne HSL, joka on lakisääteinen kuntayhtymä.
Luonteelleni tyypillisesti otin luottamustehtäväni hoitamisesta kaiken irti. Tapanani on perehtyä asioihin ja niiden eri kantoihin. Varikoille olen halunnut mennä tutustumaan, jotta tiedämme mistä päätämme. Henkilöstön kanssa olen keskustellut useaan otteeseen, koska yhtiöittäminen on aina iso kysymys. Tarkoitus on jatkaa Kaupunkiliikenne Oy:n hallituksessa perehtyvää ja asiallista otetta niin, että joukkoliikenne on Helsingissä maailman parasta, ja henkilöstö voi yhtiössä hyvin. Alku on ollut hyvä, saimme hallitukseen huipputyypit, joista muutamaa nimeä vielä odotetaan. On kunnia saada olla 1200 henkilöä työllistävän liikenneyhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Yhtiön aloittamisesta, omasta matkastani ja liikenteen uudistuksista kuulette ensi vuonna lisää. Nyt on kuitenkin syytä vähän hengähtää kerrattujen asioiden parissa ja astua uusiin haasteisiin sitten tammikuun alkupuolella 2022.